Sykkeitä

Marraskuun auringon läpi 
suljen silmät te sylissäni 
tunnen: 
pienet sydämet pumppaavat verta 
ohuen ihon, linnunluiden alla 
elämän sitkeä kolke

tsuku tsuku 

tunnen sen. 

Ja minun mielessäni varjot 
kuinka hento tämä on 
kuinka julma maailma 
teidän silmissänne puhtaat 
rakkaus, pelko ja viha 
kaikki raakana, suojatta 

Minä siinä välissä 
sinun myrskyjesi 
(tahtoo pastillin ja ei ei ei! Mitä vain ei!) 
ja maailman myrskyjen (Amazon, pakolaisvirrat, ilmastonmuutos ja kahelit kahelit, johtajat ja muutenkin) 

Yritän pysyä pläkänä. 

Lepakot

Lepakot lentelevät tummuvassa illassa 
sieluni väräjää uuden edessä 
(tulee mieleen Leif Wager ja värisevä lauluääni,
mutta ilmaus on tosi) 

syksy 
taas päästän poikani askelen syvemmälle maailmaan 

Äiti, minusta sinä olet vähän rasittava. 
Tulevat vuodet häivähtävät edessä 
lepakoiden varjot vaahteroiden keskellä. 

Uskottu

Minulle on suotu tämä salaisuuksien seurue 
viisivuotiaan kätketyt surut 
toiveet, jotka kavereilta jo kätketään 

taapero vielä pilvitaivas 
paiste ja varjot häpeämättömiä 
hävyttömiä 

Eeva ennen puraisua 

muistan, kuinka esikoisen ensimmäinen valkoinen valhe kirpaisi 
hän alkaa oppia näitä pelejä 

Mutta ilman salaisuuksia en voisi olla uskottuna. 

Suoritusarvio

Mulla on tosi hyvä assari 

mä kiipeän tuolille 
se varmistaa, etten tipu 

se täyttää kaapit (vaatteita, kattiloita, leluja) 
mä puran ne 

mä heittelen lusikoita 
se nostelee ne 
siinä meil on tosi toimiva liukuhihna 

se opettaa mulle sanoja 
mä sille kärsivällisyyttä 
se on ihan kehityskelpoinen siinä 

välillä se tuskastelee 
tätä mun häsäystä 
mut hei 
oon oppinut reilussa vuodessa 
istumaan 
konttaamaan 
just about kävelemään 
syömään lusikalla (en ihan mut close enough) 
repimään paperia 
hokemaan tavuja 

ottanut käyttöön best practices: 
Napoleonilta vallankäytössä 
Leif Segerstamilta käsien heiluttelussa 
Pavarottilta äänenkäytössä 

ja kasvaa se ei osaa 
mun kasvunopeus on ylivoimainen 
mä oon tuplannut pituuden ja triplannut painon 

että mitä se on oppinut? 
Onko kasvua? 

Viime aikoina se on näyttänyt vähän väsähtäneeltä 
pitääköhän se huolta itsestään? 
se on kuule jokaisen omalla vastuulla 
oon kokeillut tota varhaisen välittämisen mallia 
tsekkaan varhain aamuyöllä 
että nukkuuhan se 

kun mä huudan 
niin kyllä se tosi unisena tulee paikalle 

että hyvin tää menee! 
Ja siis täähän on life long duuni sille 
mä luulen että sillä on kokonaisuudessaan hyvä flow 
motivaatio korkeella 
työtyytyväisyys ok 
ja sitoutuminen huipussaan. 

Siirtymiä

Isi, onko Islanti eri planeetalla? 
kysyy tyttö ratikassa 
heillä matkalaukut pakattuna 
valmiina vaikka toiselle tähdelle 

Minä olen matkalla Kalliosta Annankadulle 
etäisyyttä muutama kilometri 
kotoa toimistoon 
valmistaudun viikkokaupalla 

annoin vauvanvaatteet pois 
kietasupaitoja muutaman maitopurkin kokoisille tyypeille 
rintapumpun, nännivoiteen, kourallisen pienoisia tutteja 

se alku on niin surkeaa ja ihmeellistä 
miten ihminen voi olla niin hauras ja pieni 

Siirryn Kalliosta Annankadulle 
jätän yhden elämänvaiheen taakseni 
toive, odotus, hauraus 
projekti, jossa lähes mikään ei ole omassa kädessä 
sisälläni kasvoi ihminen 
minä olin saviruukku 

Nyt se on jo herneenverso, sudenkorento 

Tämä on onnellisen ihmisen haikeutta 
yltäkylläisen luopumista 
pitkän joulun jälkeen paluu arkeen 

Kellun tässä tunteessa nyt vielä hetken 
kahden viikon päästä 
olen valmis 

Uupuneiden iltapäivätreffit

Meillä on kaksi tuntia aikaa 
elvyttää rakkautemme 
tärkeä pitää siitä huolta 
ettei kuihdu 

niin todisti kovia kokenut herrasmies 
kirkon kupeessa 
työntäessämme lastenvaunuja 

Tuntihotelli? Pitsialusvaatteet? 
Elokuvat? 
Romanttinen pikaillallinen sunnuntaina klo 16-18? 

Haluaisin vain vuokrata meille nukkumakapselit 
käydä päiväunilla 
jos kapselista toiseen olisi aukko 
ujuttaisin sormeni 
ja tarttuisin sinua kädestä 
(kunhan se ei olisi liian vaivalloista) 

Me annamme ja saamme rakkautta 
näille jälkeläisillemme 
sitä ei oikein riitä muuhun 

Tahdon vain nukkua. 

Mumman turkki

Vaatimaton nainen
Sotkamosta sodan myötä
Pohjanmaalle
nauruni häneltä peritty

Elämä siivoojana
neljä tyttöä
kaksi poissa
kohtuuttomia menetyksiä

Sama nauru kuin mulla

Ja vihdoin
iso ihana minkkiturkki
ylellisyys yhdessä vaatteessa

Äitini peri sen
keskellä murrosikääni
Minä protestoin
turkis on murhaa

Mutta mikä minä olen moittimaan
tietämättä, kuinka kovaa voi elämä olla
Jalanjälkeni maapallolla varmasti satakertainen
Kaikki rakkaus vielä edessä

Jos perin turkin
ehkä säilön sen vintille
käyn välillä silittämässä
Naurahdan