Kun uni on vallannut kodin,
istun ja juon teeni.
Ikiaikainen äitien hengähdyshetki.
Vastapäisen talon seinässä päivän viimeiset varjot.
Heléne Schjerfbeck
Minna Canth
Kuviteltuja
mutta samoin tuntevia
hauraita, rohkeita, epäröiviä,
syvänteiden naisia.
Ja millaisia helmiä noista mutaisista vesistä he ovatkaan nostaneet,
kimaltavia järvisimpukoita,
kuori mudan peitossa, harmahtavin dyynein kirjottu,
helmeilevä sisus,
ytimessä hiilenpalasta lihasten työstämä helmi.
Saisinko minäkin jotain tuollaista aikaan?
Pääsky kirkuu kadulla.
Keskikesä.
