Nyt puhkeavat kukat ja sanat.
Kirsikka! Valkovuokko! Se keltainen ihmepensas!
Valo! Pupu! Ammuu!
Lehmus! Vaahtera! Rauduskoivu!
Mooi! Miauu! Napa!
Mustan mullan uumenista,
mahlan seasta,
hautuneena.
Ihmisyyden alkuhämärästä,
jostain kaukaa,
yhtäkkiä
ryppäänä.
Minä ihmettelen ja nauran,
toistelen perässä.
Kukka! Kakka! Kaak kaak kaak!
