Isi, onko Islanti eri planeetalla?
kysyy tyttö ratikassa
heillä matkalaukut pakattuna
valmiina vaikka toiselle tähdelle
Minä olen matkalla Kalliosta Annankadulle
etäisyyttä muutama kilometri
kotoa toimistoon
valmistaudun viikkokaupalla
annoin vauvanvaatteet pois
kietasupaitoja muutaman maitopurkin kokoisille tyypeille
rintapumpun, nännivoiteen, kourallisen pienoisia tutteja
se alku on niin surkeaa ja ihmeellistä
miten ihminen voi olla niin hauras ja pieni
Siirryn Kalliosta Annankadulle
jätän yhden elämänvaiheen taakseni
toive, odotus, hauraus
projekti, jossa lähes mikään ei ole omassa kädessä
sisälläni kasvoi ihminen
minä olin saviruukku
Nyt se on jo herneenverso, sudenkorento
Tämä on onnellisen ihmisen haikeutta
yltäkylläisen luopumista
pitkän joulun jälkeen paluu arkeen
Kellun tässä tunteessa nyt vielä hetken
kahden viikon päästä
olen valmis
