Suru on seitsemänmetrinen aalto
se iskeytyy rantahotelliin
ja repii parvekkeet irti
Ihmiset evakuoidaan,
mutta minä jään
roikun murtuneesta betonista
törröttävien metallilankojen varassa
karjun aaltojen lailla
Iskujen jälkeen
meri vetäytyy
hetken on aivan hiljaista
kuulen rapujen kömpivän hiekasta
haistan levän
viiru kultaa horisontissa
Kohta tulee uusi aalto.
Hengähdän ennen sitä.
