Alakerran strippiluolan takaovella
nainen polttaa tupakkaa
puhuu kiihkeästi Skypellä
en tunnista kieltä
Minä vien roskia
smetanapurkkeja, Hesareita, Hakaniemen hallin kääreitä
meillä oli viikonloppuna blinijuhlat
yritän nyökätä hänelle
Toisena iltana
takaovi on vienosti raollaan
sieltä soljuu saksofoni
Tunnen tuon
Speak softly of love
Kummisedän tunnuslaulu
Maailma on tuonut meidät
samaan taloon
laulanut samoja säveliä
minä olen turvassa
Oletko sinä?
Hienoa nähdä runojen elävän! Ystäväni Anu Rask käyttää tänään saarnassaan Jätkäsaaren Hyvän toivon kappelissa klo 12 tätä runoa. Olen otettu 🧡
