Ei se oo niin vakavaa,
jos pää vähän kolisee ovenkarmeihin
pyllähtää selälleen asti
joskus seisomatreeneissä
voi kellahtaa roikkumaan sohvan alle
Cliffhanger
pienellä vinkaisulla siitä selviää
(ja saahan sitä itkeäkin, jos tarttee)
ja sitten taas hekotusta
Aika harvoin
on hyödyllistä pohtia,
kenen vika.
Tilanne on nyt tämä,
miten eteenpäin?
Koskaan en oo jäänyt tähän roikkumaan
aina on joku auttanut
Ja oppinutkin oon
enää en kaadu ihan suorin jaloin takaraivolleni
ainakaan kovin usein
Mulla on pää mustelmilla
käyn välillä tankkaamassa sylissä
sitten uutta putkeen!
Tällä metodilla
oon saavuttanut parissa viikossa
hämmästyttäviä tuloksia.
Nauretaan jälkikäteen
tai vaikka koko katastrofin läpi