Kevään eka mökkireissu

Viime kesän kuunliljat mataa maassa 
pergamenttia 
lumen paino valmentanut ne 

kuusikossa talvi hiljaa kuiskii, hohkaa 
jäät vielä harkitsevat 

Mutta etelärinteellä 
elämä puskee karikkeesta 
leskenlehti, krookukset, tulppaanit 

vaatimaton peippo 
kaula väristen 
kajauttaa kevään laulun 

tikan ihmeellinen niska täydessä nakutuksessa 

yksi kattaa viime kesän nurmelle kahvikutsut

toinen ymmärtää mökkirannan ensi kertaa 
tässä vaan tepastelen muina miehinä 
mitäs ihmettä tässä 

ahnas elämä kaikkialla