Sä olet mun kotilo
Se tuntuu uniikilla
mutta noudattaa maailman lakeja
Fibonanccin lukuja
when a boy meets a girl
kuihtuu jos ei huolleta
kuolemaan saakka – mikä haaste!
(Kuin syntymä
luonnollista
silti aito ihme)
Kemiaa, biologiaa, sosiokulttuurisia kehyksiä
ja ihme
Silti
juuri me kaksi
että saan levätä sinussa
se tuntuu ihmeelliseltä
Vielä olet olkavarteni mittainen,kun käperryt sikiöasentoon syliini
pää kaulakuopassani
on kivuliasta tietää:
tuuli käy ylitsemme kohta tuhiset minulle, katsot häivähdyksellä surua vanhenemisestani,
tajuttuasi: en ole täydellinen, kovin kaukana siitä (en aivan mahdotonkaan, kuten saatat muutaman vuoden ajatella siinä välissä)
nyt vielä sinun on vaikea nukahtaa, ellen silitä selkääsi ja laula laula laula
Aamuisin olemme tässä: käperryt viereeni, nukut vielä aamu-unet.
Minä karistan yön ja yritän viipyä tässä hetkessä.
