Kevään eka mökkireissu

Viime kesän kuunliljat mataa maassa
pergamenttia
lumen paino valmentanut ne

kuusikossa talvi hiljaa kuiskii, hohkaa
jäät vielä harkitsevat

Mutta etelärinteellä
elämä puskee karikkeesta
leskenlehti, krookukset, tulppaanit

vaatimaton peippo
kaula väristen
kajauttaa kevään laulun

tikan ihmeellinen niska täydessä nakutuksessa

yksi kattaa viime kesän nurmelle kahvikutsut

toinen ymmärtää mökkirannan ensi kertaa
tässä vaan tepastelen muina miehinä
mitäs ihmettä tässä

ahnas elämä kaikkialla

Naistenpäivä (Yrjönkatu)

Minä rakastan tätä paikkaa
turkoosia vettä, punavalkoisia rataköysiä
veden kannattelemia tissejä
roikkuvia mahoja

saan tulla tänne vielä satavuotiaana
olemme täällä kaikki arpinemme
ja myös ne sileäihoiset

aina joku ui mahassaan toinen vesieläin

lopuksi löylyn tasa-arvo

uinnin jälkeisessä raukeudessa
olen valmis mihin tahansa

Pikkuveljen kohtalo

Soiva laulukirja
kannet irti ja patteri lopussa
työntökärry
ruuvit löysällä
housuista polvet puhki
autoista osia irti

Ovi kiinni! Se syö mun Legot!

Pidetäänkö sille juhlapuhe?
Muistellaan sen syntymää.
Tehdäänkö sille tuttikakku?
Vaikka pullaa se voisi paremmin syödä.

Milloin pikkuveli herää?
Tahtoisin köllimään sen kanssa.
Pusu!

Vajeita
ja rakkautta,
rajoja ja näkymiä,
joita ensimmäisellä ei ollut.

Omatunto

Ystäväni isoäiti
kalasti paljain käsin Jäämerestä
jos kalansuomuja yritti viedä
nälkäisille lapsilleen
äiti erotettava lapsistaan

punaisten ruumita
ei saanut haudata
käskettiin 1918

ja nyt nämä karkotettavat nigerialaisäidit

Niin paljon julmuutta
järjettömässä maailmassa
miten vallanpitäjät ovat voineet?

Minna Canthia kritisoitiin aikanaan: totuudelle vieras
rahvaan tunne-elämä ei ole noin kehittynyttä
köyhä äiti ei voi menettää järkeään vauvansa kuoltua nälkään

Onko tämä se tapa?
Etäännyttää
eivät he tunne samoin
heidän elämänsä jotain luonnostaan raaempaa

Minä en kykene tuohon.

Monella mittakaavalla
minulla on enemmän valtaa kuin kurjuutta
vapautta ja mahdollisuuksia
ei orjuutta

Mitä minä teen tällä kaikella?

Ja kuitenkin
eettinen ja ekologinen

Helppoja sanoja
olen aivan solmussa niiden kanssa.

Ennen puolta yhdeksää
olen köllinyt sängyssä poikien kanssa ja kokenut pakahduttavaa rakkautta
kohdannut tulista vastarintaa
puurokupilla
vaatekaapilla
eteisen lattialla
lopulta suuttunut itsekin tarpeettomalla voimalla
huutanut nelivuotiaalle
lohduttanut päiväkodin pihalla vahvaa ikävää

Tällaiselle lakeutta, taivaansineä,
lumisen metsän hiljaisuutta arvostavalle
tämä on joskus vähän kuluttavaa

Avainsana: maalaus